Juhannuslohet

 Lohet saivat olla rauhassa Juhannusaattona, sillä keskityin vain katselemaan jokea ja nauttimaan luonnon rauhasta. Taisivat muutkin tehdä niin, koska joella ei näkynyt veneitä koko iltana. Juhannusviikonloppuna tein yhteensä neljä laskua ja kaksi kalaa veneeseen. Lauantaina oli kala otillaan, sillä muutkin tuntuivat saavan kalaa. Näin yhden yli 15kg kalan koukattuna ja se oli kyllä paksu pötikkä. Eli kyllä siellä kalaa nyt tuntuu olevan. Tulvakin näyttää nyt olevan laskusuunnassa. Molemmat kalat tulivat muuten samalla vaapulla.

Rauhallista Juhannusta!

                        Toivotan kaikille rauhallista Juhannusta!

Löysät pois

Kaikki päivittelee saaliskuvia, niin täytyy se minunki muutama kuva laittaa. Tänä vuonnahan meillä on kesä etuajassa ja niin se näyttäisi olevan lohikin ainaki hiukkasen etuajassa. Pari hopea kylkeä olen Väylästä saanut ja se taitaa riittää tälle kesälle. Ei tartte enää soutaa löysiä pois. Jos huvittaa niin voipi joella kävästä, mutta pakko sinne ei ole mennä. Kesä kun tulee kuitenkin viettyä Väylän rannassa, niin voipi hyvillä mielin seurata muitten pyyntiä ja keskittyä vaikka valokuvaukseen ja fiilistelyyn. Pojan kanssa täytyy tietenkin kalassa käydä, mutta silloin keskitytään enempi harrin pyyntiin. Harrin pyynnistä tulee enemmän tapahtumia ja mielenkiinto säilyy.

Vierailla mailla

Tyhjänsoutaja kävi Alpeilla lomalla rentoutumassa ja raikasta vuoristoilmaa haistelemassa. Sillä aikaa tänne oli saapunut kesä ja kärpäset. Jotku puhuu, että lohikin olisi jo noussut tälle korkeudelle, mutta itsellä on vielä kukkamultahommat kesken ja 20 potun istutus, joten henklökohtaista tietoa asiasta ei ole.

 Lomallahan kalastuksesta ei pääse eroon, joten jotain kalastukseen liittyvää täytyi kuitenkin tehdä. Kun kalavesiä ei ole mailla eikä hameilla, ei ollut muuta mahdollisuutta kuin mennä kalastustarvikeostoksille. Vaikka Saksassa ei ole kunnon kalavesiä niin tarvikkeita  heillä kuitenkin on. En tiedä, ovatko tarvikkeet vain fiilistelyä varten, vai missähän niitä käytetään, mutta valikoima oli laaja. Ainoastaan täällä pohjoisessa käytettävät puukalat uupuivat valikoimasta,  mutta eiköhän sekin asia ole kohta korjattu. Mukaan tarttui "jokunen" jigi ja tietenkin viimeistä huutoa oleva kalastuslaukku. Nyt kyllä kelpaa lähteä ahvenen pyyntiin.

Tervaa ja tärpättiä

Kevät on jo niin pitkällä, että veneet on aika tervata. Ensimmäiset sääsket olen jo bongannut ja perhonenkin lenteli tänään. Talon reunustalla kukkii jo orvokki. Kesä tulee, ei sille mitään voi.

Entrauspuuhia ennen kesää

Tervaa sen olla pitää.

Väylän näytti kauneutensa viime yönä

Tulvasiikaa

Niin se järvi aukeni sen verran, että saimme verkot vesille.

Vain kaksi kalaa

Talvikalastuskauteni päättyy melkeinpä aina Kilpisjärven pilkkikisoihin. Ja niin kävi tänäkin vuonna. Osallistuin vain sunnuntain kilpailuun. Jäällä tuntui olevan vähemmän väkeä kuin tavallisesti. Sitä en tiedä oliko todelisuudessa vähemmän vai oliko vain mutu tuntumaa. Kalaa ei saanut sunnuntaina kukaan, joten pääpalkinto meni arpaan ja kyllä oli onnellinen voittaja. Onnea hänelle!

Rospuutto

Nyt on kevät jo siinä pisteessä, ettei Kangosjärven jäälle ole enää asiaa. Eli talvikalastus on tältä kaudelta ohi ja saan alkaa keskittymään tulvasiian pyyntiin. Ja kohtahan se lohikin nousee ja siitähän se kesä sitten lähteekin käyntiin. Jotta kausi saadaan kunnialla päätettyä, täytyy käydä vielä Kilpisjärven vain kaksi kalaa pilkkisoissa. Monena vuonna olen lähtenyt vielä äitienpäivän viettoon tunturiin rautupilkille, mutta se reissu taitaa tänä vuonna jäädä väliin.

Vappupilkillä

Pilkkikelit ovat tänä vappuna kohdillaan. Kangosjärven jäällä voi tallustella vaikka tennareilla. Lumi sulaa humisten, mutta ahven syö hyvin. Näyttää siltä, että kevät on viime vuoteen nähden etuajassa. Jäällä on sama tilanne kuin viime vuonna äitienpäivänä.

Toivotan kaikille HAUSKAA VAPPUA!

Ahventa ja aurinkoa

Pari viikonloppua on vierähtänyt ahvenpilkillä tuolla Norjan puolella. Samoilla reissuilla sain testata valmistamaani pilkkiahkioita, joka osoittautui oikein käteväksi. Kalaa tuli ja meni. Kotiin pääsi kuitenkin pari kilonen siika ja muutama pienempi ahven.

Kesä keikkuen tulevi

Täällä sataa vettä ja se tietää kinosten pehmenemistä ja sulamista. Pehmeää on joka paikassa ja kelkalla ajo ei ole enää kovin mukavaa. Koko talvi tuli pyydetty verkoilla kalaa, mutta jos kelit näin hupenee, on kohta aika nostaa verkot jään alta ja keskittyä tulvasiian pyyntiin. No ensi viikoksi lupasi pakkasia, joten eiköhän se tästä kylmene ja paremmaksi muutu.

Pilkillä on tullut tänä keväänä harria, rautua, ahventa ja kirjolohta. Viikonloppuisin olen ollut aika ahkerasti jään päällä ja saalistakin on aina saanut kotia viedä. Omista periaatteista poiketen ostin vilkkuvan pilkin ja täytyy sanoa, että kyllä toimii. Ainakin kirjolohet ovat olleet ihmeissään vilkkuvasta valosta ja napanneet ahkerasti syöttiin.

Harjujärvi aukeaa jälleen

Harjujärven pilkkikalastuskausi alkaa lauantaina 5.3.2016!

Paikan päällä on tarjolla makkaraa ja kahvia sekä tietenkin luvanmyynti.
Lupia myyvät myös Muoniossa Kolström, Harriniva ja Seo  sekä
Kolarissa Neste.

Pilkkikortin hinta on 15e/hlö, joka sisältää kaksi kalaa ja kahdella vavalla saa pyytää.
Kalakanta on pääasiassa kirjolohta, mutta myös taimenta ja harria saattaa saada.

Kannattaa laittaa vahvat siimat. Normikoko taitaa tällä hetkellä olla noin puolitoista kiloa.

Vaapunrunkoja

Posti toi mukavan puuhapaketin. Nyt riittää puuhasteltavaa useammaksi vuodeksi... riippuen inspiraation määrästä. Tosin paketin toinen puolikas on erä-ja kalaverille, johon voipi näissä asioissa luottaa. Sorvautin oman mallin mukaisia runkoja Hirvas-vaapun kopiosorvilla. Laatu on huippua verratuna edelliseen sorvaajaan . Eli suosittelen muillekkin  www.hirvas-vaappu.com . Son mukava kun  kohta lumet sulaa ja vesi nousee, niin pääsee sitten näitäkin tekeleitä testaamaan.

Kalaa ja umpihankea

Kyllä meillä lunta on. Puu raukat ovat aivan alistuneet lumitaakan alla. Tällä viikolla tuli käväistyä Käsivarressa  ja vieläpä Haltin päällä. Mittariin tuli yhteensä 663km ja 20 ajotuntia. Ei sole pojat mikhään kaajella umpihangessa Muoniosta mutkin Haltin päällä, ko kampheet pellaa. Mutta sitte se onki eri asia, ko net ei pellaa. Yksi kelkka seittemästä jätti välile, mutta ei  sekhään ollu mikhään ko huolto pelasi. No ei sitä umpihankea onneksi ollut kuin menomatka, paluumatka taittui samoja latuja pitkin. Kerkesin mie kävästä samalla reissulla naapurimaissakin siis tuossa Norgessa ja Sverigessa. Eli nyt on urat auki muillekin  ja siitä on helppo jollakin hiihellä menehmään.

Vene näyttää saaneen jo väriä. Ehkä sen avulla väsytetään ensi kesänä muutama lohi. Väri on kuitenkin sävy sävyyn kämpän kanssa. Eikös silloin ole fengshuit kohillaan ja kala otillaan?

Kalaa tulee tasaiseen tahtiin sen  verran, että perhe saa syödä, muttei tarvitse pakastaa. Mie en sitten siitä pakastekalasta tykkää. Jotenkin ne jäävät aina syömättä ja lopulta päätyvä nelijalkaisten suihin.

Pakkaspäivän bilehiletystä

Pakkasmittari on näyttänyt yli - 40 asteen lukemia muutaman päivän ja nytkin on -25C, joten kalahommat olen saanut unohtaa. Jotakin kuitenkin täytyy ajankuluksi tehdä ja niinpä olen vaappujen parissa hommaillut.
Alla pari kuvaa ensi kesän ottivieheistä.

Jäät vahvistuu

Pitihän sitä uuden vuoden kunniaksi käydä katisko kokemassa, mutta pakkasien jälkeen oli moottorisahalla töitä. Avanto oli tietenkin umpijäässä. Saalina oli muutama hyvänkokoinen made. Mutta ei se made ole vielä oikein liikkeellä. Ehkäpä parin viikon päästä käyn laittamassa madekoukut uudelleen jään alle. Tuli otettua ne pois ennen kovia pakkasia.

Juuri kun selvisimme viime viikon paukkupakkasista niin uusia pakkasia pukkaa. Tämäkin päivä meni -30 asteen raittiissa pakkassäässä. Jotkuhan tai siis aika moni maksaa siitä, että saavat palella tuolla ulkona, mutta mulle onneksi siitä vielä maksetaan siis siitä ulkoilusta ei palelemisesta.

 

Madekeiton lisäksi tässä talossa ollaan pysytty tuoreen savusiian maussa. Siika on uinut aivan hyvin ja sitä on riittänyt niin hyvin, ettei ole tarvinnut ottaa omegoja purkista. Jotta tämä homma ei menisi aivan kalasteluksi niin olen aikani kuluksi nikkaroinut kaverin kanssa uutta lohivenettä.

 

 

Kesää kohti

Kyllä täällä tarkenee. Pakkasmittarista loppui asteikko ja radio sanoi, että asumme Suomen kylmimmässä paikassa eli Muoniossa, jossa mitattiin viime yönä melkein -42C  pakkasta. Virallisesti se oli vissiin -41.2C. Verkoille ei ole haluttanut jostain syystä viime päivinä lähteä, mutta huomenna on jo mentävä. Lupasi sen verran lauhtuvan, että voisi yrittää avannolle verkkoja kokemaan. Siis huom yritän lähteä, se on sitten eri asia käynnistyykö kelkka ja lähteekö kaveri matkaan.

Pakkasessa on se hyvä puoli, että tulee puuhasteltua sisällä. Muutamia vaappuja ja perhoja on valmistunut sekä tietenki lohilappuja olen naputellut. Ensi kesänä niitä olisi tarkoitus kokeilla Väylällä, Tenolla ja Namsenilla.

Ennen pakkasia innostuin laittamaan mateenkoukut, mutta otin ne pois, kun pakkanen näytti nousevan huikeisiin lukemiin. Verkot saa olla jään alla ainakin huomiseen. Tänään tuli oltua töiden puolesta jo ihan riittävästi kirpakassa ulkoilmassa.

Nyt on kaamos taittunut ja aurinkokin pitäisi jo näkyä jonkun vaaran päältä. Tästä sitä mennään kesää kohti. Vanha vuosi on jäänyt taakse ja uusi vuosi on otettu vastaan. Joukuusikin on jo poltettu ja piparit syöty.