TERVETULOA TYHJÄNSOUTAJAN SEURAAN

Tyhjänsoutaja, kalaväärti väylänvarresta kirjoittaa elämänkulusta lohijoen rannalla, asiaa kalastuksesta ja kalastuksen vierestä, siis pieniä tärkeitä asioita. Tervetuloa seuraamaan tunturipurojen solinaa ja lohijokien pauhuja. Ei sovi tosikoille!

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Kaamos alkoi

Kaamoskalanpyynnissä on kulunu mukavasti illat. Joka toisena iltana omassa rannassa ja joka toisena vierojärvessä. Tuoretta kallaa on nyt kyllä saanu syyä. Olema syöhneet haukea, siikaa ja muikkua. Uunissa tehty tomaattimuikku on sitte makeaa ja nytki sitä on tuossa pöyälä. Muikku ei kyllä ole itte pyyettyä, mutta maistuu se silti.



Kylilä on alkanu näkyhmään jo sinisiä ja punasia turisteja. Eli se tarkottaa sitä, että meän perheen joulukiihreet on alkanu. Soma ko pääsee taas puhuhmaan ranskaa.  Qui Qui... Nyt se perenöel on taas tullu ja sinne net kaikki menevät sitä ihmettelemhään. Mie kuskaan niitä sinne, mutten ikinä itte sitä näe. Minun häätyy vain oottaa sielä pimeässä, ko net turistit vierailevat perenöelin tykönä. Häätyy se olla mielenkiintonen  paikka, ko sieltä tulhaan niin ilosena takasi.

-Jani-

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Haukia ja lohilappuja

Haukien tuloa ei voi estää. Niitä vain tulee. Toisesta järvestä on onneksi tullu siikaa.






Olen naputellut iltojen ratoksi lohilappuja. On iskeny inspiraatio ja nuita lappuja syntyy nyt kuin sieniä sateella.


-Jani-

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Haukia ja siikaa




Iidarin on pyytäny haukia omasta rannasta ja iskä siikoja naapurijärvestä. Muutaman kerran on tullu niin iso hauki, että teimme haukipullia. Meitä varotethiin hauen myrkyllisyyestä ja sen takia puhelin oli hälytysvalmiuessa yks yks  kakkoseen koko ruokailun ajan. Ei tarttenu onneksi soittaa ja hyvältä vaimontekemät haukipihvit maistuivat. Uskallamma syyä uuestikki.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Joutomies



Tekasin kuvassa olevan pellin ja se on joutomies-pelti ko joutoaikana tuli se tehtyä. Se ei ole tullimies, eikä poromies joten tämä on sitten se joutomies. Sillä on silmäripset ja kaikki muutki paikoillaan. Varma pelti, ko sitä on tositoimissa tarvittu. Kaunis ja koristeellinen, silmiähivelevä yksilö.

Nyt on pikkunen lohivenekki valmis, mutta ko tuota talvea pukkaa. Ei pääse kokkeilemhaan, vaikka mieli tekis.

Kuvassa ittetehty verkkolauta. Kymmenen vuotta sitte tilasin jerisjärven ammattikalastajalta verkkolaudan, muttei sitä ole vielä kuulunut, joten tekasin semmosen itte. Tänhään laitoin verkot jään alle tuohon omhaan ranthaan ja kyllä se vekotin avannolta avannolle meni. Olen aika tyytyväinen. Kallaa olema pääsheet syöhmään, joten jokunen siika on täytynyt olla verkossa.

-JANI-

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Syksyisiä tunnelma kuvia



Tämmösen yhen miehen venheet entrasin ittelle ens kesäksi. Tämä on se vanha iijokilainen, jonka kuva oli viime syksynä blogissa. Vain ulkomaali ja teljot puuttuu.

Talvesta ei oikein ole tietoakhaan. Viime vuonna tähän aikhaan oli jäät järvessä ja verkot veessä, mutta nyt ei voi semmosesta haavellakhaan. Toivottavasti se talvi joskus tullee, ainaki ennen joulua.

-jani-



lauantai 22. lokakuuta 2011

Hiljaista

Tässä blogissa on ollu hiljaista, ko kaksi kuukautta on satanu vettä. Mitä voi tehä ko kaatamalla tullee niskaan vettä. Niin kalastushullu mie en ole, että lähtisin vapaaehtoisesti tuonne kastumaan. Kivirantaan on sentäs saatu tie aikaseksi ja hyysikkä pystytettyä. Varastonteko on vielä kesken. Jospa sen sais tehtyä ennen lumia. Tänhään on ensimmäinen kirkas, kuulas pakkaspäivä. Yöllä ja vielä pitkään aamua oli kaheksan astetta pakkasta. Kyllä se näyttää, että talvi olis tulossa vaikka toivottomalta  on tuntunut. Nyt on jo iltapäivä ja maa on vielä jäässä tai siis kuurassa. Niin olenhan mie semmosta vanhaa venettä kunnostanu, mutta ko kameraa ei ole, en voi laittaa kuvia. Ehkä sitte joskus myöhemmin. Kelkka on vielä myynnissä!!!

-Jani-

lauantai 15. lokakuuta 2011

Varastontyhjennys

Nyt olis myynnissä huippuyksilöitä. Kalastukseen ne liittyy sen verran, että ne helpottavat kalavesille menoa.

Henkilöauto:
Citröen Xrara 1.8l-16 exclusive 5D mittarissa 120 000km, vuosimalli 1998.

Moottorikelkka:

ski doo GTX 550 ajettu 850km vuosimalli 2007,
myydään vain hyvään kotiin. Kilometri määrä on siis oikeasti 850km ei 8500km

KELKKA MYYTY!
Ota yhteyttä jos haluat ostaa vähänajetun kulkupelin! Kuvia ei ole, joten sinun täytyy tulla kylhään, jos haluat nähhä menopelit. Kamera sano sopimuksen irti.

-Jani-

tiistai 20. syyskuuta 2011

Keräilyä ja nahkatöitä

Taas on se aika vuodesta, että on hiukan aikaa jo muillekki käsitöille. Tehin samanlaisen nahkalaukun ittelle kuin itte A.E. Järvisellä oli aikoinaan. Eli se on aika legendaarista mallia ja on hulppea kala-ja erälaukku. Ei ole monela samanlaista, ei ainakaan minun tekemää.



Nyt on taas aikaa olla huutonetissä ja harrastaa tätä keräilytoimintaa. Sieltä tulee ostettua uistimia ja joskus myös myytyä. Vaimon mielestä kyllä enemmän ostettua. Se on keräilijöiden megga tuo huutonet. Siellä kohtaavat kaikki alan-asiantuntijat ja harrastajat. 

Jani



sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Ohi on!

Nimittäin lohien kalastus tänä vuonna. Tämä vuosi oli isojen lohien vuosi. Pikkukaloja oli jopa vaikea saaha. Tenolla tuli käytyä kolme kertaa ja väylälä muutaman kerran enemmän. Aika vähästä oli minun soudut tänä kesänä, mutta silti pakasteessa on vieläki punalihasta. Venheet on nyt nostettu törmälle ja onget seinälle ja kämppä myyty. Hyvin mennee, mutta menkhööt. Ens kesä kohathaan taas uusin kujhein ja kamphein. Onko lohta joessa ens kesänä, sitä ei tiijä kukhaan, mutta voihan siellä aina souvella tyhjää ja muistella menheitä ja aatella tulevia.

Kesän viimenen koukkaus ja ongen päässä Mika.

Tämä vene ei vishiin enää jää tulvan alle.

 

maanantai 22. elokuuta 2011

Siellä jossain virtaa joki

Palasin eilen tunturista kotia. Tuliaisina ei ollutkaan kilokaupalla harria vaan savustettu poro. Kiitos siitä antajalle. Se lämmittää mieltä vielä pitkään. Ilmat eivät oikein suosineet kalastushommia vaan keskityimmä muihin puuhiin. Tulipahan kuitenki naulattua ja sen pääle saunottua. Niin ja vielä maaluttua tuli kans.
Kalaa tuli sen verran, että koko tokka sai mahat täytheen.



Muutama maisemakuva lentokoneen ikkunasta


Saalistakin tuli

Ei ollu tungosta kalavesillä.


                                                         Ruskaa pukka jo tunturissa.
-Jani-

perjantai 19. elokuuta 2011

Tunturiin

Lähen viikonlopuksi tunturiin ja kuulumisia sieltä maanantaina, jos on kalatapahtumia. Poika epäili lähtiessäni, että mahtuukohan iskä siihen lentokoneeseen, kun se on niin pieni. Mutta toivottavasti mahun, eikä tartte kävellä. Maanantaihin!
-Jani-

tiistai 16. elokuuta 2011

maanantai 8. elokuuta 2011

Elämää Pohjoiskalotilla

Lauantaina iltapäivästä lähimä ajelulle suuntana pohjoinen. Jostain kumman syystä auto oli illala kuuen maissa Tenojokivarressa. Pikaisesti majoittumaan ja luvat ostamaan ja eiku soutamaan. Ilta oli rauhallinen. Sai soudella melkein yksin. Pikku kaloja hyppi, joten kyllä siellä joessa jotain elämää oli vaikkei siimat kiristyneetkään. Vaimo ei veneeseen tullut vaan kiikkui koiran kans tunturiin. Sain soudella ihan ittekseni emman kanssa. Ei antanu emma kalaa, joten tyhjänsoutajana sain nousta törmälle. Vaimo oli sitä mieltä, että halvemmalla olis saanu kalan kaupasta, mutta hän ei ymmärrä, että siitähän puuttuisi fiilis kokonaan.
      Seuraava aamu valkeni sumuisena, mutta se ei miestä masentanut vaan vaimon luvala sain laskea vielä yhen laskun. Olimmehan sentää juhlistamassa kymmensvuotis hääpäivää, joten eiköhän se Teno yhden kalan antaisi lahjaksi. Siimossa killui Omatekele JA-vaappu, LJ-vaappu ja JAN-vaappu. Teno katsoi kauneimmaksi onnekseni omatekosen vaappuni ja antoi siihen kolmikilosen kojamon. Hyvillä mielin saimme lähteä aamutuimaan Pohjoiskalotin kierrokselle. Illala olimme jo kotona kala pakastimessa.


Esikuvan tässä vaapussa on ollut legendaarinen uippovaappu.

Tässä vaapun pettämä pikkukojamo.

TanaBru ja pikku perhovapa. Iso on Norjassa kalat...

Börselva, kaunista suomalaisten perhokalastajien kansoittamaa jokimaisemaa.


Pitihän sitä käyä jäämeren vettäkin kokeilemassa. Kylmää oli.

-Jani-

keskiviikko 3. elokuuta 2011

hiljaista

Joki näyttää aika tyhjältä, mutta net jokka kehtaa soutaa, saavat hyvin saalista. Mulla on arki koittanu ja Väyläle en ole ehtiny muuta ko rannale tunnelmoihmaan. Veneessä en ole kilpailujen jälkheen killunu, mutta koskea olen kumivenheelä laskenu senki eestä. Ostin huutonetistä punasen Emman ja aijon soutaa sitä ens viikonloppuna Tenossa. Emma on kuin kaurapuuro, kukhaan ei tunnusta sitä syövän, mutta kaikki sitä kuiten ahmivat. Näin mulle on kerrottu ja siksi Emma pääsee matkhaan Tenolle. Sitä en tiijä pääseekö se siimoihin asti, mutta matkaan kuitenki. Huomena on kymmenen vuotta siitä, ko met vaimon kans lupasimma soutaa vasta- ja myötävirrassa. Sitä häätyy jo juhlistaa ja arvaatte minne matka käy??? Jos vaimo ei lähe matkaan niin emma kuiten lähtee.
-Jani-

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Kisa ratkesi

Mie luovutin kisan jo eilen ja tulin illala kotia. Menin vissiin ylikuntoon kun homma ei enää kiinnostanu. Nyt on voittokala saatu. Voittokala tuli  tänne Kangosjärvenkylälle oikealle lohimiehelle. Kala on suuri 18,3kg ja tuli tutusta ottipaikasta, muttei se mulle tarttunu. Kilpailua on vielä pari tuntia jäljellä, mutta kyllä uskallan jo Jaskan kalaa pitää voittikalana. Nyt tämän kesän lohet tässä Väylässä soudettu. ONNITTELUT JASKALLE voittokalasta! Hieno homma.
-Jani-

torstai 28. heinäkuuta 2011

Väliaikatietoja

Tais mennä tyhjänsoutamiseksi tämä kilpailu. Liivaa liikkuu niin paljon, että soudan vain yhellä ongella. Jos maksais 60e niin sillä sais liivanpoistajan veneeseen, mutta taijan vielä säästää ja soutaa yksin. Jospa se huomenna tilanne joessa rauhottus. Nyt on seitsemän kalaa saatu yhteensä. Johtokala on yli 13kg. Siinä on tavoitetta kerrakseen. Väliaikatietoja kalansaajista ja painoista: www.kalastuskisa.com/2/
-Jani-

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Harristamassa


Ohessa tämän hetken ottivaapuja. Tai mistä mie tiijän, mutta niin mulle on kerrottu. Toinen on LJ ja toinen on JA. Kakstoista kilonen ainaki on eilen tullu tuolla kuparinvärisellä. Lohilla ei ole nyt hampaita, mutta jos koukut on terävät niin kyllä net kiinni pyssyy. Tässä met oottelemma lohiviikonvaihteita, vielä viikko. Tervetuloa kisoihin! www.tornionjoki.fi/lohiviikonvaihteet/


Kävin pitkästä aikaa väylällä kalassa. Viimeksi kävin ennen juhannusta. Tällä kertaa suojelin lohta ja pyysinki vain harreja. Saimme parikymmentä otettavaa harria ja savustimma ne kesän kunniaksi. Kyllä maistu taas meän väylän harri hyvältä. Viime kerrasta onki aikaa, ko vaimo ei ole enää harristanu. Sillä on vielä venekki törmällä oottamassa parempia aikoja. Tulleekhan niitä aikoja, sitä mie en tiijä. 

-Jani-

torstai 14. heinäkuuta 2011

Hintulia, suukopua ja lohta

Kävin parin päivän pikareissun Tenolla. Saaliiksi kaksi kalaa ja viisi tärppiä. Meinas etelänmies tulla neuvomhaan jänkhältä tulleita miten pittää soutaa, mutta itte herra jäi kalatta ja meile tuli jokunen. Katheus vei kalat sen herran siimoista. Mutta oli se meiläki hintulia koukuissa. Onneksi ei kaikissa koukuissa ja pari saima ylös. Yksi kävi kattomassa jo venheen vieressä, muttei halunu meän venheesseen nousta. Taisivat olla aika ynseällä päällä. Yhen kalan saima ketuille, ko puolikuollu kala kellu joessa. Siinä oli niin hieno ottiperho, että otima taltheen. Tuntumerkkejä vastaan saapi sen lunastaa.

Tänhään tehin yhen tähen suolalohta siis vain minun tähen. Laitoin siihen mausteeksi yhen tähen jallua ja pikkusen sokkeria sekä tieten suolaa ja tilliä. Yön yli kala paperikääreeseen  jääkaappiin ja sitten aamula nautitaan ruisleivän päällä hyvän seuran kera. Kannattaa kokkeilla. Jos ei ole hyvvää seuraa niin saattaa se maistua yksinki.

-Jani-

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Kengis

Kävin eilen Pajalan markkinoilla ja samalla käväsin kattomassa Köngäsen ruukkia. Hieno paikka. Väyläle en ole ehtiny kalastamaan. Monet on saanu hintulia koukkuihin ja sitä myöten moni kala on päässy jatkamaan matkaa. En tiijä onko joessa vähän kalaa vai onko se tuo hintuli, joka vaivaa. Kattokaa viime vuoden Blogikirjauksesta, millä se lähtee pois. Tais olla lohiviikonvaihteen aikaan se kirjotus. Maanantaina lähtee auton nokka kohti tenoa. Ja se tullee takasi, ko on riittävästi kokemuksia ja toivottavasti myös kalaa.
-Jani-

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Huippumaisemat ja kalat


Nyt on reissu tehty ja pakastimessa on jäämerenlohta. Saimme monen kokoista kalaa, titeistä kymppikiloisiin. Kaikki tulivat omatekoisilla perhoilla ja sai niillä muutki kuin me. Ilmat vaihtelivat sateesta helteeseen. Loppuviikosta tuli heikosti kalaa ja keskityimme enemmän pitämään valehtelijoitten klupia yllä ja rupattelemaan vanhojen kalaväärtien kanssa, joita tapaamme joka vuosi samassa paikassa. Paikka ja vuoden aika on aina sama, vain vuosi ja ottiperhonväri vaihtuu. Tällä kertaa klupilaisilla oli ihmettelemistä kun kerroimme tuplatärpistä, joista molemmat kalat tulivat veneeseen asti. On sitä joillaki hulluntuuria vai olikohan se sittenkään tuuria. Siinä oli monilla ihmettelemistä.

Yksi päivä meni perhokalastaen rannalta pyssyjoela. Saalista emme saaneet meidän kalastustaidoilla, mutta uusia tuttavuuksia kylläkin. Taisimme olla aika nähtävyys perhokalastusvarusteet päällä. Niitä ne lohetkin varmasti säikähtivät ja uivat meitä pakoon. Tutustuimme paikalliseen saamelaismieheen, joka kutsui meidät kalastamaan hänen poolilleen. Siellä kokeilimme taitojamme tuloksetta. Me kuulemma erotuimme niin suuresti pitkänhuiskeista etelänperhokalastajista pätäkkäolemuksella, joten hän uskalsi tulla meitä puhuttelemaan. Ja hyvä niin saimme kutsun tulla uudestaankin.

Kiitokset kaikille mukana olleille. Ensi vuonna tapaamme taas samoissa merkeissä kolmostärppiä ootellessa.
-Jani-